ÄRSYYNTYMINEN 98%

12.6 sunnuntai aamuna rukoilin vaan, että mun ratsu hyppäisi jokaisen esteen. Ja uskoinkin siihen aikalailla. Nyt on ollu hyviä kisoja alla ja kunhan se kisamoodi vaan tulee päälle. Just nyt näissä powercupin 2-tason estekarsinnoissa poni ei voi pettää mua. Kaikien puhtaiden takana olevinen ratojen jälkeen se ei voi kieltää ulos juuri tänään. No eipä ainakaan mennyt niin kuin elokuvissa ja oltais voitettu koko luokka.

Hiukan myöhässä päästiin Järvenpäähän lopulta ja sain kävellä pikasesti verryttelyluokan, joka oli 70cm. Heitettiin ponille kamat ja ei kun verkkaamaan. J oli mukavan rauhallinen ja liikkui hyvin eteen. Verkkahypyt tuli hiukan pohjaan aluksi, mutta sain vikan hyvän hypyn okserille. Radalle päästyä poni jänskätti hiukan, mutta ei hälyttävästi. Lähtömerkin saatuani ei alla ollut se kisamoodissa oleva J. Ekalle esteelle meinas tulla jo stoppi, mutta tsempasin yli, toka sujva pysty, kolmas potkasu, neljäs kielto .... ei ei. Uusi yritys nelos laineelle ja 5 kiemurrellen. Kutoselle meinasin unohtaa kääntää ja seiska ihan ok. Kasille oli niin lähellä, että oltais stopattu. Aika myrtsi ratsastaja köpötteli pois radalta. Sillä hetkellä taisin jo tietää, että peli oli aikalailla pelattu tältä päivältä. Ennen powercupin karsintaluokkaa mä kuitenkin vannoin, että mennään yli vaikkapa apinan raivolla.

Kasikympin verkassa sain vähän paremman käsityksen, miten voisin ratsastaa paremmin J:n esteelle. Rauhotin kädet ja pohkeet kiinni loppuun saakka ja tarvittaessa muistutus jalalla tai raipalla. Olin ehkä nyt vähän hutiloinut ja korjannut asiaa liikaa tekemällä kaikkea ennen estettä ongelman alettua, mutta odottaminen ja rauhoittuminen paransi asiaa. Eri valkut oli antaneet toki hiukan erilaisia ohjeita ja, kun meillä ei vakkarivalkkua oo. Sellainen joka seurais kisoissa ja olis aina mukana. Yritin myös saada katseen irti esteestä, joka oli todellakin hankalaa. Mutta se auttoi yllättävän paljon ja saatiin hyviä hyviä hyppyjä. Dyykkaus iski tosin hiukan, mutta en antanut sen haitata. Yritin siis muuttaa ratsastusta kokonaan yhden verkan aikana. Kasikympin alku oli jopa ihan lupaava. J hyppäs ykkösen massiivisen okserin aika hyvin, vaikka sainkin vähän muistuttaa jalalla. Toka sujui, kolmannelle en viitsinyt rikkoa laukan rytmiä ja jatkoin ristilaukassa jonka tosin poni vaihtoi lopulla. Jos J vaihtaa niin se vaihtaa yleensä vaan etupäätä. Neljäs oli taas aika iso okseri johon kolmosen jälkeen ratsastinkin hiukan liikaa eteen ja jouduin ottamaan kiinni. Pieni napautus auttoi, vaikka aika lähelle jouduttiin. Viides sarja oli ok, vaikka siihen jokin epämääräinen askel tulikin, jonka seuraksena tuli kaukaa hyppy b osalle, mutta se hyppäs! Kutosen lankulle stopattiin vaikka tää tyttö yritti vähän räyhätäkin siellä. Toise yrityksen jälkeen seiskan laineelle tuli sama juttu. Eka hylätty.

Sinne tosiaan meni meidän powercupin finaalipaikka. Jos edes oltais tokaan vaiheeseen päästy olis se ollut hyvinkin mahdollista. Mutta ei poni kielsi ulos ja saatiin eka hylätty ikinä. Meillä on oikeastaan vaan yksi ei puhdas rata joka oli talvella 80-85cm pudotuksella, joka oli teknisellä radalla ihan oma vika. Muuta ei oo ollut. Ainostaan ihmetyttää miksi ratsastajan pitää muuttaa niin radikaalisti omaa ratsastustaan. Ennen pääsi ns. helpommalla, eikä tarvinnut itse nostaa heppaa yli esteiden. Syitä voi olla monia. Se voi hyvinkin johtua omasta itsestäni. Poniin liittyviä asioita ollaan suljettu jo monia pois ja edelleen asia on aika auki. Pidetään hyppäämisen suhteen taukoa ja katsotaan miten jatkuu. Ens viikolla vielä Ainossa yks yksärivalkku ja kotona yhet rataharkat. Sit katotaan sen jälkeen, miten jatketaan. Ikävää, kun nyt koulupuolella voisikin sujua, mutta en löydä ainuttakaan 2-tason koulukisaa kesän aikana.
Mutta kyllä, oli tääkin kokemus ja se 2% sen 98% ärsyyntymisen lisäksi on ylpeyttä, siitä miten yritin hoitaa ja ratsataa tosissani tälläisessä tilanteessa. Siis oikeasti jouduin tekemään töitä ja en olisi kaikien treenien jälkeen voinu uskoa, että mä olisin saanut edes niistä muista ei kielletyistä esteistä tota ponia yli. Ja kuinka pystyinkään muuttamaan omaa rastastustani ponia varten ja hoksasin, mitä voisi tehdä toisin! Kiellot erikoisille olisi voinut korjaa hiukan nopeammilla avuilla? Sorrun nimittäin aika usein hitauteen. Mutta eihän tässä mitään superratsastajia olla. Mutta siis maailma ei kaadu! Voimme kyllä sanoa hei hei ypäjän finaalipaikalle ellei esra armahda tai jotain ... Kyllä, olen aina toiveikas ;)

Saatte vielä ratavideon, jonka kohdalla pohdin pitkään julkaisemista. Mutta joo naurakaa pois!