2012 (c) Sara P.
Muistan vielä sen päivän, kun hyppäsin ensimmäisellä minitunnilla Denverin selkään ja siitä koko homma lähti käyntiin. Heti, kun ratsastuksesta tuli harrastuksena paljon säännöllisempi, näin itseni kisaradoilla unelmissani. Siitä alkoi este- sekä kouluvalkat ja tallin kotikisoissa pyöriminen. Alkuun jokainen startti jännitti ja kisapäivään valmistauduttiin huolella. Mutta jokakerta, kun sain lähtömerkin, sisällä leimahti jotakin.
On niin vaikea kuvitella, että pohjalta monta monta vuotta sitten ollaan tässä pisteessä. Kisaratsu alla ja luvat kunnossa ja kaikki ovet auki. Mutta jokin ovi pitää aina sulkeakin. On pakko vain sanoa, ettei ratsastuskoulu anna kaikkea, mihin olisi mahdollisuuksia. On myös vaikea päästää irti ja jättää se kaikki taakse. Paikka, joka sisältää sanoin kuvaamattoman määrän ikimuistoisia muistoja, mutta myös paljon pettymyksiä ja menetyksentunteita. Se kaikki jäisi kadotukseen paratiisina, jonne ei pääsisi takaisin.
''Vaikka jotkut ajat eivät olleet niitä helpoimpia, katsomme taaksemme kuitenkin hymyillen. On vaikea ajatella, että olemme jättämässä kaiken taakse ja avaamassa täysin uuden sivun kirjastamme. Aika pelottavaa, eikö.'' Näin totesin viime keväänä kaikille yseille yhdessä maailman kuumottavimmista puheistani ikinä. Se on totta, että joka puolin uusi sivu on aukeamassa elämässä. Kaikki mennyt jää muistoihin ja niitä joskus myöhemmin ajatellen sattuu niin kovasti. Kaipaan rohkeutta päätöksen tekemiseen, sillä en ole vieläkään päässyt lopputulokseen. Mistä luovun ja mitä teen seuraavaksi. Ehkä mieleni syvyyksissä tiedän, mikä se järkevä vaihtoehto oikeasti on.
Milloin on siis aika päästää irti siitä tutusta ja turvallisesta? Jäädäkö vuoden loppuun vai sanonko heipat heti huomenna. Näin kesällä on ehkä viimeisten hetkien kohokohdat. Heinäkuun alussa suunnataan Espoon mestaruuksiin hyppäämään ja kouluradalle. Kaksipäiväiset kesäkisat kuun puolessa välissä ja lopussa perinteinen tehoestekurssi. Aika on kyllä loppumassa, mutta siirrynkö kokonaan pois vain kisaamaan ponivuodet loppuun vai pidänkö kiinni viimeiseen saakka samalla kuviolla kuin nyt. Kevään aikana koko homma taas kääntyy päälaelleen, mutta siitä ei sen enempää. Oi lähitulevaisuus, mikä on se paras ratkaisu? Pienellä kokemuksella sanon, että itsellä on tapana tehdä huonja päätöksiä.
Hienosti kirjotettu teksti! On kyllä vaikee tehä isoja päätöksiä, mutta eiköhän niistäkin lopulta selviä! Itsekin tuppaan tekemään usein huonoja päätöksiä, jolloin joudun miettimään taas kauemmin ja kauemmin jotain uutta ja isoa päätöstä :D Mutta toivottavasti löydät sun kohdalle sopivimman ratkasun tän asian kanssa! :)
VastaaPoistaKiitos ! Joo vihaan niiden tekemistä... mut aina aukeaa jotain uutta ja jännää. Joo alan itse siis aina katumaan päätöksiäni todella pitkäksi aikaa :D
PoistaTää on niin vaikeeta D: Mut vaikka me kumpiki tiietään että kehityksen kannalta ois järkevää jatkaa muualla niin kannattaa silti vähän tunnustella sitäkin miltä itestä tuntuu. Mulle tulee täst mieleen vähän se kun vaihoin heppatunneille. Ekan kerran ku Tuijan puhelimessa ehotti sitä sanoin vaan ei ei ei ei en haluu en suotu. Tuijaki sano sit et noo jossain vaiheessa sit! Sillo must tuntu silt et ei ikinä. Todellisuudes en ehkä ollu viel sillon valmis mut pikkuhiljaa se ajatus siit rupes tuntuu ihan hyvältä ja pyysin ite saanko vaihtaa heppatunneille. Tän kans on ehkä vähän sama et nyt tuntuu silt et ei ei ei en mä voi jättää tätä kaikkee en vaan voi. Ehkä se on sitä ettei oo vielä valmis siihen? Ehkä sit jonkun ajan pääst se rupeeki tuntuu silt et no ehkä mä kuitenki voisin... Ja jos nyt miettii niin ehkä siitä ratsastuksesta ikinä haittaa oo. Ei siit oo mitään haittaa että käy kerran/ pari viikossa lepuskissa vähän ratsastelemassa tunneilla kunhan siin on sit joku toinenki jonka kans on kunnon tavotteet ja mahollisuus tehä. Mut mä oon ite miettiny et ei ehkä kannata kuietnkaan tehä sellast ratkasuu mikä tuntuu liian pahalta ja mihin ei oo valmis viel. Koska varmasti sit jonkun ajan päästä on ehkä helpompi päästää irti.
VastaaPoistaNäin on ... Se olis ihana vaihtoehto jäädä vähän humputtelee ja näkemään kavereita lepuskissa, mutta en tiedä olisko se enää sama kuin ennen. Toki myös rahahommat tuppaa, kun pitäis alkaa säännöllisemmin treenaa :/ Niin ehkä tää vielä selkeytyy.
PoistaHehe toi tuntuu niin tutulta just tällä hetkellä :D, itekkin oon joutunu miettii ihan samoja kysymyksiä .. Itse taidan kuitenkin kallistua leppävaaran jättämiseen, mutta hyvä kirjoitus ! :)
VastaaPoistaJoo ... vaikeeta, mt niin monet uudet asiat houkuttelee tutun ja turvallisen ulkopuolella :) Tsemppiä päätöksiin sinnekin !
PoistaEn tiedä miksi, mutta minulla meni kylmät väreet tätä lukiessa :D Todella mahtavasti kirjoitettu teksti! Itselläni on onneksi tällä hetkellä heppa-asioiden kanssa kaikki hyvin. Viime vuonna yksi iso päätös tehtiin mun puolesta, mutta sen jälkeen aukesikin uusi ovi, josta olen tällä hetkellä erityisen kiitollinen. Tsemppiä päätöksiin! Voin vain kuvitella, kuinka hankala päätös tämä oikeasti on ja rohkeutta se todellakin vaatii!
VastaaPoistakiitos paljon ! Mahtava juttu sun puoelsta, yritetään tännekin saada jotenkin asiat järkkään :) Kiitos vielä!
VastaaPoistaMä oon joutunu sillon 2012 miettimään samoja asioita, kaikista hankalinta oli Denverin ja Gritin jättäminen (sekä tietysti tiiviin talliporukan), mutta kehittymisen kannalta oli aika helppo vaihtoehto Arlalle tunneille. Vaihtoa vauhditti myös se, kun lepuskissa oli sillon niin huonot olot poneilla ja hepoilla, isot ryhmäkoot jne :/ ja siitä nopeasti kuvaan astuikin Nicke, jonka kanssa ei tosin kierretty mitään huikeita aluekisoja mutta kehittyminen tapahtui eri saralla ;D mutta tosiaan, aina kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu! :) vaikka päätös ei varmasti tunnukaan (ainakaan heti) helpolta ja oikealta. Tsemppiä Sofia!
VastaaPoistaNiimpä niin ... joo onneks lepuskissa ovat oloja parantaneet, vaikka ryhmäkoot on ihan järkyttäviä edelleen normitunneilla. Niin kehittymisen kannalta irti päästäminen olis varmasti paras, jotain uutta ja ihanaa löytyis varmasti nurkan takaa :) Vaikeetahan se on. Kiitos paljon !
PoistaTosi kivasti kirjotettu postaus, ihania kuvia myös! ♥
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaMiks poistit mun kommentin? :(
VastaaPoistatuu kysymään yv:llä !
Poistamis ja miks yv? :)
Poistainstassa directii, face, s-posti ... missä vaan :)
Poistaokei mikä sun s posti on?:)
Poistasofkulen@hotmail.fi
Poista