Eilen pääsin pitkästä aikaa tunnille ihanimman Deen kanssa. Meidän ihan eka yhteinen tunti oli kuitenkin reilu viikko sitten, mutta kamera unohtui sillä kerralla... Lyhyesti kuitenkin saatiin jo viime kerralla paljon parempaa otetta poniin. Tajusin etten itse voi tehdä kaikkia hommia herran puolesta enkä jäänyt liikaa kiinni kädellä. Otettiin otetta molemmalle ohjalle ja pyrittiin pitämään koko ajan pieni askel. Vaikeuksia aiheutti oma heikko puoleni, joka ei ollut Deenkään vahvuus. Jäin jumiin liikaa vasemmalla kädellä ja nojasin oikeaan jalustimeen. Saatiin kuitenkin onnistumisia ja oli huippu fiilis tunnin jälkeen! Kiitos Saralle taas kuvista!
vähän helpotusta, muuten ratsastajalla ei pysy pakka kasassa :D
Myös eilen homma sujui enemmän kuin mainiosti. Poni kuunteli jo alusta saakka todella hyvin kumpaakin ohjaa ja pysyi niin hyvin mun luona! Ekaan tuntiin verrattuna työskenneltiin eri tavalla, koko uralla ympyrän sijaan. Käytettiin myös paljon voltteja. Oikeastaan olen löytänyt lyhyessä ajassa paljon omaa istuntaa ja varsinkin taas ponin selässä ja käsi elää hyvällä tavalla. Välillä tuli hetkiä, kun taas tein vanhan synnin ja lukitsin käden. Mutta mikä se juttu oli, huomasin korjata! Päästiin laukassa jo paljon paremmin työstämään ja jopa vaikeassa suunnassa. Pääsin istumaan alas ja viime kertan nähden oltiin paljon paremmin tasapainossa. Tää poni on just sellanen miellytys, jonka kyydissä on ihana matkustella, kun palaset kohdallaan... Kiitos omistajalle @team.sainio !
Mikä onkaan palkitsevinta, kun huomata virheensä ja ne. Voisin sanoa, että tämän vuoden sana ratsastuksen oppien suhteen on hevonen. Suoruus, takajalat, selkä. Aven kanssa silmät ovat niin avautuneet suoruuden kanssa. Sen puolierot ovat niin vahvat ja se on kuin joku käärme. Huomaa nopeasti, minkälaisessa kiemurassa jotkut hevoset onkaan. Periaatteessahan on aikaisemmin tajunnut, joo nyt se kaatuu sisään, joo se ei käänny tähän suuntaan. Joo joo. Nyt kuitenkin kokonaisuus hahmottuu niin erilailla. En tiedä, onko juttu muillekin vaikea. Tuntuu, että itse olen jäänyt kehityksestä jälkeen, kun kaikki tuntuvat tuntevat hevosen jokaisen liikkeen kaviosta korvien päähän? Hirveä paljastus, mutta itsellä on niin haasteita vielä löytää hepan selkääkään? Hyvä ees, jos olen perillä missä omat raajat menee ...
Ehka se selkäkin tulee aika tutuksi, kun muuta ei tehdäkään Aven kanssa kuin pyöristellään sitä. Se on meidän suuri projekti saikun jälkeen johon toki kuuluu muutakin kuin vain ratsastelu selän läpi :D Sitten, kun saadaan se heppa kuntoon ... Fyssari ensi viikolla!
Ihana ponimus <3
psst!
Tää unelmien poni on juuri nyt myynnissä
Lähetä kommentti
Huomaathan, että kommenttien valvonta on päällä. Älä siis pelästy, jos kommentti ei ilmesty heti boksiin. Ruusut ja risut otetaan vastaan, kiitos kommentistasi :-) !